24.10 YK:n päivä

Tänään Suomessa ja muissa YK:n eli Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioissa vietetään YK:n päivää, järjestön perustamisen kunniaksi. Yhdistyneet Kansakunnat on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin toisen maailmansodan jälkeen, ylläpitämään maailmanrauhaa ja  suojaaman valtioita, toisten valtioiden hyökkäyksiltä. Yhdistyneet kansakunnat perustettiin 24.10.1945, jolloin peruskirja astui voimaan ja YK:n päivää on juhlittu vuodesta 1948 lähtien 24.10. YK:n keskeisiä tehtäviä on edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, terveyttä, taloudellista yhteistyötä sekä kansakuntien välisiä suhteita ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Suomi hyväksyttiin YK:n jäseneksi kylmän sodan aikaan vuonna 1955 ja vuotta  aikaisemmin 29.11.1954 Suomessa oltiin perustettu YK:n liitto, jonka tehtävänä oli tiedottaa YK:n periaatteista ja päätöksistä. YK-liiton perusti 15 järjestöä mm. Punainen Risti, Työnantajien keskusliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto. YK-liitto viettää tää vuonna 60-vuotisjuhlavuotta ja sen kunniaksi liitto järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Ennen Suomen YK-jäsenyyttä kansainvälinen yhteistyö tapahtui kahdenvälisten suhteiden hoitamisella ja maailmanjärjestöön liittymisen jälkeen Suomi on luonut yhteyksiä kymmeniin eri maihin.

YK:n perustaminen alkoi jo toisen maailmansodan aikaan, jolloin Yhdysvaltain presidentti ja Franklin D. Roosevelt ja Ison-Brittannian pääministeri Winston Churchill allekirjoittivat elokuussa 1941 Atlantan julistuksen, jossa oli näkemyksiä sodanjälkeisestä maailmasta ja keinoista rauhan takaamiseksi. Tammikuussa 1942 käytettiin ensimmäisen kerran nimitystä Yhdistyneet Kansakunnat ja 21 valtiota allekirjoitti Yhdistyneiden Kansakuntien julistuksen, jonka pohjana toimi Atlantan julistus. Yhdistyneiden Kansakuntien perustaminen oli pitkä prosessi ja vaikka perustajajäsenien mielestä uusi kansainvälinen rauhanjärjestö oli välttämätön, niin neuvotteluita varjostivat monet erimielisyydet ja mielipide-erot. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja on kansainvälinen sopimus, jossa määritellään järjestön muoto, periaatteet ja päämäärät. Peruskirja astui voimaan 24.10.1945 ja sen allekirjoitti 51 valtiota, joiden katsotaan olleen perustajajäseniä. 

Tänä päivänä YK:ssa on mukana 193 jäsenvaltiota ja järjestön virallisia kieliä ovat arabia, englanti, espanja, kiina, ranska ja venäjä. Vuodesta 2007 lähtien YK:n pääsihteerinä on toiminut Ban Ki-moon. YK:n päätöksistä vastaa New Yorkissa pidettävä yleiskokous, johon jokainen valtio voi osallistua. 

Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärät:

Rauha ja turvallisuus

Tavoitteena edistää rauhaa ja pelastaa tulevat sukupolvet sodan vitsauksilta. Yk:n peruskirjassa jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan keskinäiset kiistansa rauhanomaisin keinoin ja pidättäytymään väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä toiseen valtioon sekä edisttää kansainvälisten suhteiden kehittämistä. 

Turvallisuus käsite on aikaisemmin liittynyt enemmän valtioiden turvallisuuteen kuin ihmisten turvallisuuteen. Tänä päivänä puhutaan enemmän inhimillisestä  ja arjen turvallisuudesta, joka käsittää ihmisiä eikä valtioita. Ihmisillä on riittävästi puhdasta vettä, ravintoa ja he voivat välttää väkivaltaa. 

Kehitys

Yksi YK:n päämäärä on luoda ja kehittää valtioiden välistä yhteistyötä  taloudellisten, sosiaalisten, sivistyksellisten ja humanitääristen ongelmien ratkaisemiseksi. Moni ihminen elää inhimillisessä köyhyydessä, eikä heillä ole  varaa ruokkia ja vaatettaa perhettä, käydä koulua, mahdollisuutta käydä terveyskeskuksessa tai kasvattaa omaa ruokaansa tai tehdä työtä jolla elättää itsensä. 

Valtioiden välillä tarvitaan yhteistyötä globaalien ongelmien ratkaisemiseen esim. terveyteen HIV/AIDS, rikollisuuteen huumekauppa ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja pakolaisuuteen liittyvissä ongelmissa. 

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeuksien tärkeimmät ominaisuudet ovat universaalisuus eli yleimaailmallisuus, luovuttamattomuus ja perustavanlaatuisuus. Yleismaailmallisuudella tarkoitetaan  sitä, että ihmisoikeudet ovat yhteisiä kaikille maailman ihmisille ja ne ovat voimassa kaikkialla samalaisina. Synnynnäisyyteen liittyvä luovuttamattomuus tarkoittaa sitä, että ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, eikä kenelläkään ei ole oikeutta riistää näitä oikeuksia pois. Perusoikeudet ovat turvattu valtioiden perustuslaeissa ja ne kuuluvat kunkin maan kansalliseen lainsäädäntöön. 

Humanitäärinen toiminta

Elämää pelastavaa ja suojelevaa toimintaa, jonka tarkoituksena on ihmishenkien pelastaminen, kärsimyksen lievittäminen, ihmisoikeuksien ylläpitäminen ihmisten aiheuttamien kriisien sekä luonnonkatastrofien aikana sekä niiden jälkeen. Avustustoiminnalla pyritään ehkäisemään tilanteita sekä vahvistamaan valmiuksia luonnonkatastrofien ja aseellisten konfliktien varalle. 

Kansainvälinen oikeus

Kansainvälinen oikeus koostuu eilaisista normeista, säädöksistä ja standardeista, joiden lähteinä ovat erilaiset kansainväliset yleis- ja erityissopimukset,  kansainvälinen tapaoikeus ja yleiset oikeusperiaatteet. Kasainväliset sopimukset koskevat niitä valtioita joka ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet sopimuksen, tapaoikeus koskee kaikkia valtioita ilman niiden erillistä hyväksyntää, mutta usein eri valtioiden väliset tulkinnat eroavat toisistaan

YK:n organisaatio ja toiminta

Yleiskokous on ainoa foorumi maailmassa, missä kaikki valtiot voivat neuvotell kansainvälisesti merkittävistä ajankohtaisista kysymyksistä. Yleiskokouksen puheenjohtaja valitaan vuosittain ja puheenjohtajana toimii, jonkin jäsenvaltion ansioitunut henkilö. Yleiskokous voi käsitellä mitä tahansa YK:n toimivaltaan liittyää kysymystä paitsi niitä, joita turvallisuusneuvosto jo käsittelee. Yleiskokous voi käynnistää selvityksiä ja hyväksyy YK: budjetin kerran kahdessa vuodessa ja määrää valtioiden jäsenmaksuosuudet. 

Turvallisuusneuvosto on YK:n peruskijan mukaan ensisijaisesti vastuussa maailman rauhan ja turvallisuuden suojelemisesta. Turvallisuusneuvosto tutkii kansainvälisiä sopua hiertäviä tilanteita, arvioi uhkia ja päättää miten niihin suhtaudutaan sekä rohkaisee paikallisten kiistojen rauhalliseen ratkaisuun. Turvallisuusneuvostoon kulluu 15 jäsenmaata joista viisi maata ovat vakituisia jäseniä (Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat) ja muut 10 jäsenmaata vaihtuvat kahden vuoden välein. Turvallisuusneuvosto kokoontuu vähintään 14 vuorokauden välein ja neuvoston päätökset sitovat kaikkia jäsenmaita.  

ECOSOC eli talous ja sosiaalineuvosto vastaa yleiskokouksen kanssa niistä taloudellisesn ja sosiaalisesn kehityksesn liittyistä tehtävistä, jotka on määritelty YK:n peruskirjassa. (väestökysymykset, lasten ja nuorten asema, naisten oikeudet, syrjintä, rikollisuus, ruoan saanti ympäristöongelmat ym) Neuvosto kokoontuu kerran vuodessa ja siihen kuuluu 54 jäsenvaltiota, jotka valitaan yleiskokouksessa. 

Sihteeristö vastaa YK:n hallinnosta ja toiminnan valmistelusta sekä toimeenpanee jäsenmaiden tekemät päätökset ja hallinnoi niitä, mutta eivät tee poliittisia päätöksiä. Sihteeristön jäsenet työskentelevät YK:lle, eikä edusta omaa kotimaataan. Sihteeristössä työskentelee noin 40 000 kansainvälistä työntekijää ja heidän ylin esimies on YK:n pääsihteeri. Sihteeristöllä on toimipisteet New Yorkissa, Genevessä, Nairobissa ja Wienissä sekä useissa YK:n toimielimissä ja järjestöissä ympäri maailman.  

YK:n alaisia erityisjärjestöjä ovat:

FAO = maatalous- ja elintarvikejärjestö 

ILO = kansainvälinen työjärjestö

UNESCO = kansainvälinen kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö 

UNICEF = lastenrahasto

Lähde: www.yk.fi

Täältä voit lukea aikaisemman postaukseni vierailustani Yhdistyneiden Kansakuntien Geneven päämajasta. 

(Palais des Nations, Yhdistyneiden Kansakuntein Euroopan pääkonttori)